Bloggaajat:
Mari, Ville, Maiju, Perttu, Elina ja Minna

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Artikkeli MOOC-kursseista

Löysin tällaisen artikkelin koskien MOOC-kursseja ja referoin sen tähän.

Säntti, R. 2013. Laaja avoin verkkokurssi (MOOC): oppimisparatiisi vai ryöstökalastusta. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3, 40–54. Helsinki: Okka-säätiö.

Tässä artikkelissa Säntti selvittää, mikä MOOC on ja tekee kriittisen katsannon aiheesta. Massive Open Online Course, MOOC, tarkoittaa laajaa, avointa verkkokurssia. Laajuus tulee siitä, että kurssille voi osallistua rajoittamaton määrä opiskelijoita. Avoimuus toteutuu siten, että maantieteelliset rajat eivät rajoita osallistumista tämän tapahtuessa verkossa. Taloudellisia osallistumisen rajoituksia ei myöskään ole, periaatteessa. Käytännössä mahdollisesti maksullinen todistus voi olla osallistumisen este. Järjestäjän kannalta voidaan miettiä, miten tehdä toiminnasta kannattavaa? Voidaan myös kysyä, onko MOOC vain verkkoympäristöön siirretty perinteinen luentokurssi? Kurssin toteutuksen onnistuminen voi myös riippua siitä, millaiseen ympäristöön se on suunniteltu. Kaikki kurssit eivät välttämättä ole käypiä kaikissa maissa, jos ne on suunniteltu toisen maan toimintaympäristöön. Pitäisi siis löytää paikallinen taho esimerkiksi jokin suomalainen oppilaitos, joka varmistaa kurssin paikallisen toimivuuden. Opiskelijoiden kannalta oleellinen tieto voi olla MOOC-kurssien hyväksi lukeminen osaksi opintoja. (Säntti, 2013, 41.)

Vaikka verkkokurssit nähdään usein yksinäisenä puurtamisena, se ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto, jos sitä täydennetään käyttämällä muita sosiaalisen median kanavia osallistumiseen. Jokin verkkokurssille osallistuva paikallinen ryhmä voisi myös tavata toisiaan kasvokkain ja keskustella oppimastaan. Kurssien ollessa hyvinkin laajoja, voidaan kysyä, miten toteutetaan kouluttajien ja opiskelijoiden vuorovaikutus. Se voi jäädä todella pieneksi verkkokeskusteluksi tai parhaimmillaan monet eri kansallisuuksiin kuuluvat ja eri alojen ihmiset voivat verkostoitua. Laajasta osallistujajoukosta voidaan kuitenkin kerätä tietoa esimerkiksi kurssin opetusmenetelmien onnistumisesta ja sitä kautta kehittää niitä. Säntin käyttämä ilmaus ”ryöstökalastus” liittyy siihen, että tällaisilla kursseilla keskeyttäjiä on todella paljon (yli 90 %). ”Suurin osa saaliista menetetään.” Se, että joutuukin keskeyttämään kurssin, voi vaikuttaa opiskelijan asenteisiin verkkokursseja tai yleisemmin opiskelua kohtaan. Keskeyttämiseen voi olla monia syitä, kuten kurssin vaativuus, puuttuva tuki, yhteisöllisyyden ja yhdessä opiskelemisenmahdollisuuksien puute. (Säntti, 2013, 42–44.)

MOOC-kursseja voidaan rakentaa eri malleilla. cMOOC tarkoittaa konnektivistista kurssia, jossa oppiminen tapahtuu erilaisten teknisten välineiden mahdollistamissa digitaalisissa ympäristöissä ja siinä painotetaan ajankohtaisen tiedon etsimistä ja tuottamista sekä oppijoiden välistä vuorovaikutusta. Toinen kurssimalli, xMOOC, ei painota vuorovaikutusta vaan tiedon tuomista ihmisten saataville. Nämä muistuttavatkin enemmän perinteisiä kursseja vetäjinään huippuprofessorit ollen kuitenkin tiiviimpiä. Ymmärtäminen todennetaan verkkotesteillä ja mahdolliset esseevastaukset jäävät kanssaopiskelijoiden kommentoitaviksi.  Tästä Säntti toteaakin, että ”Tällainen vertaisarviointi edellyttää uudenlaista lähestymistapaa tehtävien ohjeistukseen ja niiden arvioinnin yhtenäisyyden varmistamiseen”. Kolmas kurssimalli on aMOOC eli adaptiivinen, mukautuva kurssi. Se sijoittuu kahden edellä mainitun MOOC-kurssin väliin. Tässä kurssimallissa halutaan saada selville, miten opiskelijat oppivat, jolloin kurssin tekninen toteutus voidaan rakentaa siten, että se ottaa huomioon yksilölliset oppimistyylit. (Säntti, 2013, 45–46.)

MOOC on kasvava ilmiö ja oppilaitokset varmasti joko suunnittelevat omia kursseja tai miettivät muiden järjestämien MOOC-kurssien käyttöä osana opetustaan. Kansainvälisten kurssien hyödyntäminen voi tehostua, jos ne saadaan soviteltua suomalaiseen ympäristöön ja mahdollisesti vielä koottua paikallisia oppimisryhmiä. Kyselyssä, johon oli vastannut 1800 MOOC-opiskelijaa, 76 %:n mielestä aihe on keskeinen syy kurssille osallistumiseen. Maksuttomuus oli tärkeä 75 %:lle ja 61 %:lle ammatillisen kehittymisen mahdollisuus. Kurssi voi siis olla itselle tärkeä esimerkiksi työn kannalta, vaikka siitä ei todistusta saisikaan. (Säntti, 2013, 46–47.) 

Kriittisessä tarkastelussa yksi asia nousee ylitse muiden, toteuttaako tällainen laaja kurssi vain tiedon ylhäältä alas valuttamisen pedagogiikkaa? Onko se edes opettamista vai vain tiedon jakamista? Yksi ratkaisu tähän voisi olla MOOC-kurssin paikallinen soveltaminen oppilaitoksessa, jolloin voitaisiin rakentaa lähiopetusryhmiä, jotka voisivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Toisin sanoen cMOOC-malliset kurssit yleistyvät ja korvaavat xMOOC-mallin. Vuorovaikutteisuus voisi näkyä myös käänteisessä luokkahuonetyöskentelyssä (flipped classroon). Eli teemaa käsitellään ensin verkossa ja sitten vuorovaikutteisissa paikallisissa oppimistilanteissa. Myös opiskelumotivaation ja kurssin keskeyttämisen yhteyksiin on syytä kiinnittää huomiota.  Kursseihin liittyvä pedagogiikka tulee varmasti kehittymään enenevässä määrin ja vaihtoehtoiset toteutusmallit odottavat vielä keksimistään. (Säntti, 2013, 48–52.)

Artikkelissa esitetään kritiikkiä MOOC-kursseja kohtaan. Itsekin ajattelin, kuinka yksinäistä puurtamista tuollaisen kurssin suorittaminen voisi olla ja ehdotukset erilaisista vuorovaikutuksen mukaan tuomisista olivatkin eniten mieleeni. Jonkin yksittäisen kurssin suorittaminen tuohon tapaan voisi kyllä tulla kysymykseen, mutta en usko, että opetuksessa ja oppimisessa pitemmän päälle tullaan toimeen ilman ihmiskontakteja. Kuitenkin enemmän kuin tervetulleena näen erilaisten opiskelumuotojen yhdistämisen. Taitaa kuitenkin olla vielä matkaa esimerkiksi siihen, että näitä MOOC-kursseja voisi hyväksilukea omaan tutkintoonsa yliopistossa. Mielenkiintoista olisi myös nähdä adaptiivisen MOOCin toteutus, kuinka rakennetaan sellainen kurssi, joka tosiaan huomioisi erilaiset oppimistyylit. 

MOOC-terveisin: Minna

Ei kommentteja: